Bergsonismia Tutkijaliiton kritiikkikahvilassa to 14.2. klo 18.

Onko filosofia elämän ja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemista, vai aiheuttaako se pikemminkin lisää ongelmia? Filosofia ei kerro toisesta todellisuudesta vaan siitä, miten elää ja toimia toisin nyt ja tässä. Se ei anna vastauksia tavanomaisiin ja jokapäiväisiin kysymyksiin vaan tekee tavanomaisista käsityksistä ja jokapäiväisistä ongelmista kyseenalaisia.

Vuoden ensimmäisessä Tutkijaliiton kritiikkikahvilassa to 14.2 klo 18 aiheena on Gilles Deleuzen kirja Bergsonismi. Kirjan suomentaja Eetu Vireniä haastattelee Kimmo Kallio.

Tilaisuus on kaikille avoin, ja siihen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Voit ostaa teosta tilaisuudesta tarjoushintaan.

Tapahtuma Tutkijaliiton verkkosivuilla: https://tutkijaliitto.fi/events/tutkijaliiton-kritiikkikahvila-bergsonismi/

***

Bergsonismi (Le bergsonisme, 1966) lukeutuu Gilles Deleuzen varhaisiin filosofianhistoriallisiin teoksiin. Niissä hän omien sanojensa mukaan harjoitteli filosofiaa käsitteiden luomisena luonnostelemalla taideopiskelijoiden tapaan muotokuvia hänelle merkittävistä filosofeista. Analysoimalla Bergsonin avainkäsitteitä kesto (Durée), muisti (Mémoire) ja elämän voima (Élan vital) Deleuze paitsi johdattaa lukijan Bergsonin ajatteluun myös työstää teemoja ja käsitepareja, kuten virtuaalisen ja mahdollisen erottelu, jotka nousevat keskeisiksi hänen 1960-luvun pääteoksessaan Différence et répétition (1968).

Bergsonismi-teoksessa Deleuze esittää, että jokapäiväisen elämämme muuttamisen kannalta ensiarvoista ei ole etsiä vastauksia selviin ja konkreettisiin ongelmiin vaan löytää uusia, äkkiseltään hankalilta ja abstrakteilta tuntuvia ongelmia. On asetettava täysin uudelleen perinteiset filosofiset ongelmat Yhden ja Monen, mahdollisen ja todellisen, olemisen ja tulemisen välillä.

Deleuze pyrkiikin saamaan meidät tarkastelemaan muutamia elämämme kannalta keskeisiä asioita uudella tavalla. Kyse on ennen kaikkea vapaudesta, muutoksesta ja mahdollisuudesta. Vapaus, jonka puolesta elämme ja kamppailemme, on maailman luomista, todellista kykyä tai mahdollisuutta maailman muuttamiseen.

Gilles Deleuze (1925–1995) oli ranskalainen filosofi, joka tunnetaan filosofian historian luovista ja konstruktiivisista uudelleen luen­noista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden ja moneuden metafysiikkaa sekä tapahtuman filosofiaa pyrkien etsimään Spinozan ja Nietzschen ajattelun suurta ykseyttä. Deleuze harjoitti filosofiaa yli 40 vuotta ja kirjoitti yli 20 teosta. Hän oli edellä­kävijä erojen, voimien ja rihmastojen ajattelussa.

Henri Bergson (1859–1941) oli 1900-luvun alun johtava ranskalaisfilosofi, jonka käsitykset moneudesta, intuitiosta ja ajan kokemisesta vaikuttivat useisiin 1900-luvun keskeisiin filosofian suuntauksiin, kuten fenomenologiaan ja pragmatismiin. Myös psyko­analyysi, modernistinen ro­­maani ja moderni taide saivat tärkeän sysäyksen Bergsonin ajattelusta, kun ne hahmottelivat käsityksiään epäyhtenäisestä modernista subjektista.

 

Bergsonismi-etukansi-nettiin

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: